Kevätseminaari 26.4.–28.4. Silja Symphonylla

Kiitos seminaariin osallistuneille!

Verkottumalla saimme enemmän – toivottavasti viihdyitte.

Alta löydät seminaarissa esiintyneiden tiivistelmät sekä esitykset.

Seminaarin kuva-aineistoa löydät sivun alareunasta.

Palautekysely on purettu. Palautegraafit löytyvät myös sivun alaosasta kuvina. Kiitämme palautteista ja meille tulleista kehitysideoista.

Syysseminaarin esitykset:

Tarvitaan tarina. Kerro se meille, me kerromme sen muille!
Suomen Seutuverkot ry, puheenjohtaja Jarno Laitinen

Erityisen iloinen puheenjohtaja toivotti kaikki 140 osallistujaa tervetulleeksi.

Suomen Seutuverkot tekevät tulevaisuutta – yhdessä edistämme valokuidun ja toimintavarman tietoinfran rakentamista Suomessa. Jäseniä nyt 80 ja 25 000 liittymää rakennettuna. Tavoite 43 000 liittymää.

Kiinteän FTTH laajakaistan rakentaminen tapahtuu pienten tai keskisuurten toimijoiden toimesta. Suomi on pirstaloitunut. Suomessa on mobiililiittymiä 170 per asukasta kohden. Suomessa tarvitaan kiinteää- ja mobiiliverkkoa.

Kansantalouden näkökulmasta katsottuna suhteellisen iso investointi kiinteään verkkoon kannattaa, koska nopeuden tuplaaminen kasvattaa BKT:ta 0,3 prosenttia.

Tarvitaan tarina. Miten elämä paranee, arki helpottuu, terveys paranee tai liiketoiminta kasvaa ja tehostuu. Tarinoita. Kerrotaan tarinoita. Siksi Seutuverkot haluaa panostaa viestintään ja kertoa kentältä tulevia tarinoita.

Katso koko esitys

Maaseudulla kuitu on elämänlanka
Kuitu-uskovainen digitalisti Ville Tolvanen

Kuluttajat ovat jo valmiita linkittymään toisiinsa, mitä palveluntarjoajat vielä odottavat? Digitalisaatiolle kaikki on valmiina – käyttöön vaan! Elämme aikaa, jossa vallansiirto siirretään instituutiolta käyttäjille. Ihmiset kahmivat laitteita siinä uskossa, että laite tuo kaiken lähelle. Laitteet eivät auta, jos palvelut eivät kehity verkkoon ja laitteille.

Kootaan informaatiota ja integroidaan palvelut vrt. Übertaksi – ihmiset ovat valmiit, byrokratia ja toimijat eivät. Teknologia on ollut jo kauan valmiina tekemään palveluista tehokkaita ja helposti saatavia, mutta ihmiset eivät.

Digitalisaation myötä siirryttiin/siirrytään avoimuuden kulttuuriin – mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Pahinta on, ettei mikään muutu. Sosiaalinen media on ihmisten internet, jossa jaetaan tietoa. Tieto on valtaa – data is the new oil! Tieto päivittyy kahdensuuntaisesti ja asiakkaat ovat automaattisesti mukana kehittämässä tuotteita ja palveluita.

Elämme muutoksessa ja muutos nopeutuu, koska tuleva sukupolvi elää siinä jo. HUOM! nopeutuu, ei lopu, eikä hidastu!

Ihmisten arvopohja määrittelee yhdessäolon merkityksen – arvoilla suuri merkitys tekemisessä on se sitten työ- tai vapaa-aikaa.

Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu – muutos ei tule kivutta, mutta sen on tultava.

Digitalisaatio julkisissa palveluissa – suunta
Yrjö Bensson, Valtiovarainministeriö

ICT-kypsyyttä ja sähköistä hallintoa vertailtaessa Suomi on maailman kärjessä, Singaporen jälkeen jaetulla kakkossijalla Hollannin ja Ruotsin kanssa. Julkisen hallinnon piirin toimijoista on digitalisoinut tiedollisista palveluistaan valtaosa, useat 100%. Tavoite julkisten palvelujen digitalisaatiossa on yhteentoimivuus. Julkisten palvelujen tulee toimia saumattomasti yhteen neljällä tasolla: teknisesti, semanttisesti, organisatorisesti ja lainsäädännöllisesti. Palvelujen tulee toimia kaikilla ruuduilla, joista mobiilipalvelujen kehittäminen on ensisijaisessa asemassa.

Enää ei tulisi puhua vain digitalisaatiosta, vaan digitalisaation seuraavasta vaiheesta. Käynnissä on lakihanke, joka tukee henkilörekisterin yhteiskäyttöä, jolloin tiettyjen tietojen luovuttaminen palveluiden välillä olisi mahdollista. Käyttöliittymät tulee yhtenäistää ja niiden käyttöä tulee helpottaa. Palvelujen taustaprosesseja tulee automatisoida ja virtaviivaistaa. Viranomaisten rajoja tulee häivyttää niin, että monen tahon palvelut on saatavilla samasta paikasta. Palvelujen kehittämisessä tulee ottaa mukaan kansalaisforumien kokemukset ja tieto. Julkinen hallinto hallitsee suurta määrää tietoa ja mahdollisimman suuri osa tiedosta tulisi olla avointa dataa julkisille toimijoille. Tieto, jota on julkisin varoin kerätty, tulee olla saatavilla muille toimijoille. Yhteiseen järjestelmään siirryttäessä suurin hyöty saadaan terveyden- ja sairaanhoidon puolella, mutta tällä hetkellä sen toiminnoissa on suurimmat haasteet tiedon pirstaloitumisen vuoksi.

Julkisen hallinnon ICT:n ohjausmalli muodostuu kuudesta osasta. Pitkän tähtäimen suunnitelmat ja tavoitteet määräytyvät poliittisessa ohjauksessa, hallitusohjelmassa. Tarkemman strategisen ohjauksen suorittaa valtiovarainministeriön julkishallinnon ICT-osasto. Organisaatioiden johdon vastuulla on toimintamallien ja substanssiosaamisen kehittäminen. Palvelutuotantojen kehittämishankkeet toteutetaan projektikohtaisesti. Palvelut tuotetaan palvelutasosopimusten mukaisesti joko omana tuotantona tai ostettuna palveluna.

Katso koko esitys

Kuituverkkojen rooli maaseudun kehittämisessä
Ilkka Luoto, Vaasan yliopisto

Maaseudun kehittämisen taustalla on paljon paitsi maantieteellisiä myös sosiaalisia tekijöitä. Keskustelu infrastruktuurin muutoksista ilmentää perusrakenteiden strategista merkitystä. Digitaalisen pääoman kasautuessa erilaiset infrastruktuurin tasot kohtaavat ja hybridisoituvat. Tästä muutoksesta keskustellaan liian vähän. Vielä ei ole tiedossa, millaisia vaikutuksia eri infrastruktuurien yhteistoiminnasta tulevaisuudessa saadaan, mutta on esimerkkejä siitä, miten eri infrastruktuurien synergiasta saadaan yllättäviä yhdistelmiä. Verkostomaiset rakenteet ja teknologiat ovat ratkaisevassa asemassa, jotta päästään irti kaupunki–maaseutu -vastakkainasettelusta. Ihmiset elävät monipaikkaisesti, ja alueiden ja hallinnon tulee olla joustavia. On oletettavaa, että näiden sijaintien tiedostamisella ja niiden merkityksen hallinnalla tulee olemaan suuri kaupallinen merkitys.

Kuituverkkojen rakentamisen peruste ei yksin voi olla alueiden välinen tasa-arvo, eikä rakentamisen perusteena voi käyttää ainoastaan ongelmatilanteiden korjaamisen kautta syntyvää tasa-arvoa. Alueilla on erilaisia tarpeita digitaalisten palveluiden käytössä ja tarpeissa. Kuituverkot tulisi nähdä yhtenä paikkaperustaisen aluekehittämisen mahdollistavana rakenteena. Paikkaperusteisuus tulee siis nähdä laajasti alueen toimintojen ja toimijoiden kannalta. Tulevaisuudessa paikallisuus määritellään uudella tavalla, sillä se rakentuu ajallisesti ja tilallisesti rajautuvissa tavoissa ja muodoissa.

Kuituverkkojen rooli digitalisaatiossa on kasvava. Ilman yhteyttä etäinen sijainti on entistäkin etäisempi. Verkkojen tulee olla välityskykyisiä, kattavia ja ulottuvia. Infran rakentamista ja ylläpitoa ei voida huolehtia puhtaan taloudellisen tehokkuuden nimissä. Yhteiskunnan perusrakenteet, myös esimerkiksi kuituverkot, määrittelevät tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kun infrastruktuurin ja perusrakenteiden tasot toimivat yhdessä, syntyy tuottavia yhdistelmiä. Innovaatioiden synnyn mahdollisuus suljetaan pois, jos näitä perusrakenteita karsitaan. Tukijärjestelmää tulee ulottaa erilaisille alueille ja kehittää siihen suuntaan, että yritykset ja taloudet kokevat kuituyhteyden houkuttelevana sijoituksena tulevaisuuteen.

Katso koko esitys

Nopean laajakaistan tilanne ja tulevaisuus Suomessa
Anne Berner

Suomi on yksi Europpan eniten datasiirtoja tekevistä maista – hinta on kohtuullinen ja palvelujen käyttö on laajaa. Samanaikaisesti monia asioita voidaan tehdä paremmin. Digitalisaatio on yksi hallituksen keskeisiä kärkihankkeita, joka on jakautunut kahteen kokonaisuuteen. Tavoitteena on, että yhteiskunnalliset palvelut muuttuvat sekä periaatteiltaan että käytännöiltään. Yhden luukun periaate, jolloin tiedot annetaan vain kerran, tulee mahdollistaa. Palvelujen tulee olla saatavilla sähköisessä ympäristössä.

Kuluttaja on ollut edelläkävijänä digitalisaation muutoksissa. Kuluttajat ovat osanneet vaatia palveluita sähköisesti. Lainsäädäntö on kulkenut perässä, mutta samanaikaisesti uudistuksiakin on tehty. Digitalisaatio tarkoittaa sitä, että asioita ei vaan sähköistetä, vaan toimintatavat muutetaan kokonaisvaltaisesti. Vuoden 2016 loppuun mennessä virastojen tulee pystyä tuottamaan datansa avoimeen rajapintaan, jotta jokainen yksilö, yritys ja yhteisö voivat sen saada käyttöönsä. Sen myötä synnytetään mahdollisuus uusien yritysten ja palvelujen syntyyn.

Esineiden internet tulee tuomaan valtavasti uusia mahdollisuuksia. Syystä tai toisesta Suomi ei ole edelläkävijänä tässä, vaikka Suomessa on hyvää mobiili- ja teknologiaosaamista. Tietynlainen luottamus siihen, että yritykset avaisivat rajapintoja ja liittäisivät oman saavutettavuutensa muiden hyväksi. Tarvitaan luottamuksen rakentamista, todennettuja päätöksiä ja selkeitä linjauksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on panostanut paljon luottamusyhteisön synnyttämiseen ja tietoturvan edistämiseen erilaisten forumien kautta. Ministeriön alla toimivat My Data -allianssi pohtii, miten oman tiedon käyttämistä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää ja kaupallistaa.

Lainsäädäntö on hallitukselle ja ministeriöille keskeinen yhteiskunnan rakenteiden ohjaamisen työkalu, jonka avulla myös markkinoita on säädetty, synnytetty ja suojattu. Tulevaisuuden lainsäädännöllä tullaan varmistamaan se, että valta ja vastuu ovat samassa paikassa. Samanaikaisesti tullaan velvoittamaan eri toimijoita jakamaan todellisesti luettavaa tietoa. Tämä muutos ei voi edistyä, jos kaikki eivät ole riittävän verkon äärellä. Verkon saavutettavuus on osa oikeutta, jota kansalaisella tulee yhteiskunnassa olla. Suomessa tulee olla aito kattavuus saavutettavuudessa ja nopeudessa sekä laajakaista että mobiilin osalta. Tämä vaatii kannanottoja ja säädöksiä. Yksi näistä on yhteisrakentamista koskeva lakiuudistus. Samanaikaisesti tulee miettiä sitä, miten laajakaista- ja valokuituratkaisut ovat aidosti mielekäs ja kannattava osa tulevaisuutta.

Suomessa on tällä hetkellä liian suuria alueita, joilla ei ole riittävän suuret yhteydet. Tämä on yksi kokonaisuus, johon tulee olla selvät ratkaisut 31.5.2016 mennessä. Meille tulee syntyä tälläkin saralla kokonaisvaltaisia ratkaisuja, kuten liikennekaaressa tai sotessa. Teknisen saavutettavuuden rinnalla on varmistettava, että jokainen kansalainen pääsee palveluiden äärelle. Meillä tulee olla riittävät keinot sähköiseen tunnistautumiseen ja se pitää pystyä tekemään myös tuettuna.

Tulevaisuudessa tullaan tarvitaan merkittävä määrä luottamusta verkkojen toimimiseen. 5G:n kehittäminen on rinnakkainen edellytys sille, että moni tulevaisuuden palvelu on mahdollinen. Jotta Suomi voi olla 5G-yhteyden edelläkävijä, tarvitaan tueksi myös valokuituyhteyksien kehittämistä. Suomen on oltava kiinnostava kohde investoinneille niin teollisuuden kuin palveluiden osalta. Investoinnit tarvitsevat alasta ja toiminnasta riippumatta luotettavan tietoturvaympäristön ja nopeat yhteydet. Tulevaisuudessa Suomi halutaan nähdä yhtenä maailman parhaista ympäristöistä tietointensiiviseen liiketoimintaan. Huomattava määrä kasvusta ja tulevaisuuden valinnoista ovat näiden asioiden kautta omia valintojamme. Yhteisiä valintoja, näkemyksiä ja panostuksia eri tahojen kanssa tarvitaan Suomen eteenpäin rakentamisessa.

Valokuitu- ja mikroputkirakentaminen Anvialla
Jari Nikko

Taajama- ja kaupunkialueet ovat oivallisia kohteita FTTx-verkkojen rakennukseen mikrokaapeleilla. Mikroputkituksen käyttökohteina ovat uudisrakennukset, joissa käytetään kerrannaisputkia ja putkiletkuja. Olemassa olevia putkituksia voidaan käyttää vanhoilla alueilla.

Kiistaton etu mikrokanavarakentamisessa on mahdollisuus rakentaa verkko vaiheittain. On mahdollista putkittaa koko alue valmiiksi, mutta kaapelit puhalletaan kanavaan vain tarpeen mukaan. Kaapelien käsitteleminen ja jatkaminen on vaivatonta, sillä metalliton kaapeli ei tarvitse maadoitusta. Yhteen jatkokseen on taajama-alueilla mahdollista kerätä jopa 32 talokaapelia. Nämä tekijät vaikuttavat alentavasti rakennuskustannuksiin ja vaiheittain rakentamisen ansiosta ns. turhat investoinnit saadaan minimiin.

Selviä etuja mikroputkirakennuksesta on myös maanrakennusurakoitsijalle. Materiaalien hallinta helpottuu, sillä erityyppisiä materiaaleja on vähän. Rakennuksen aikana liikennejärjestelmät ovat helpommat ja avoimet kaivuureitit ovat lyhyitä. Putkituksen ajaksi voidaan kaivaa pääreitti ja asentaa kerrannaisputkitus, jolloin maisemassa ei avoimia ojia pitkiä aikoja ole. Urakasta tulee valmista kerralla, mikä on selkeä kilpailuetu.

Katso koko esitys

Kaikki tieto samassa paikkaa – ohjaa toimintaasi vaivattomasti
Petri Hakosalo, Hakosalo Sofware Oy

HakoNet on toiminnanohjausjärjestelmä, jossa on asiakkaat, myyjät, toimihenkilöt, alihankkijat, viranomaiset ja muut toiminnan kannalta merkittävät toimijat.

HakoNetiä käytät kätevästi mobiililaitteella tai millä tahansa päätelaitteella. Mahdollistaa toimia seutuverkkoyhteisöjen välisenä extranetina ja keskustelufoorumina – sisäisen viestinnän kanavana. Järjestelmän saa kytkettyä myös suoraan laskutukseen.

HakoNet tarjoaa seutuverkoille toiminnanohjausjärjestelmää, jossa kaikki tieto kulkeutuu yhdessä paikassa ja viestit kulkevat reaaliajassa – ota yhteyttä ja tule testaamaan järjestelmää.

Katso koko esitys

Mitä uutta kuidun saavutettavuudessa?
Päivi Peltola-Ojala, Viestintävirasto

Yhteisrakentamis- ja käyttölaki

Hallituksen esittämä yhteisrakennus- ja käyttölaki hyväksyttiin eduskunnassa ja uusi laki astuu voimaan heinäkuussa 2016. Laki käsittää verkkoinfrastruktuurin yhteiskäytön ja koskee viestintä-, energia-, liikenne- ja vesihuoltoverkkoja, poislukien talousvesiverkot. Lain tarkoituksena on lisätä yhteistyötä sekä verkon rakentamisessa että olemassaolevan infrastruktuurin käytössä. Verkkotoimija on velvollinen luovuttamaan käyttöoikeuden infrastruktuurin oikeudenmukaisin ehdoin. Sitä sovelletaan tilanteisiin, joissa viestintäverkko on yhteiskäytön toisena osapuolena. Yhteisrakentamisessa verkkotoimijan tulee suostua toisen verkkotoimijan rakentamista koskevaan pyyntöön oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin.

Viestintävirasto rakentaa keskitettyä tietopistettä, jossa tietoa voidaan vaihtaa erilaisten verkkotoimijoiden kesken. Toteutusvaihtoehtoja ei ole määritelty, mutta aikataulun mukaisesti tietopiste tulisi käyttöön vuoden 2017 alusta. Tietopisteen kautta saataville tulee suunnitellut fyysisten infrastruktuurien rakennustyöt, rakentamiseen liittyvät lupamenettelyt sekä aktiivisten verkonosien sijainti.

Nopean laajakaistan tilanne Suomessa

Tällä hetkellä noin neljäsosa kaikista laajakaistoista ovat nopeita, 100 megabittiä tai enemmän. Näistä valtaosa on toteutettu valokuidulla. Koko Suomen osalta valokuidun saatavuus on noin 25%. Maakuntien välillä on eroja. Nopeimmassa tahdissa kuidutettuja maakuntia ovat Pohjanmaa, Kainuu ja Ahvenanmaa.

Viestintäviraston laajakaistahankkeen puitteissa on on myönnetty tukea 48 miljoonaa euroa, josta tähän mennessä on 20 tuensaajalle jaettu noin 23 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoituksella on rakennettu yli 17 000 kilometriä valokuituverkkoa ja myyty 27 000 valokuituliittymää. Hanke sai jatkoaikaa vuoteen 2019 ja tukea on myöntämättä. Tukiprosessissa Viestintävirasto ottaa entistä vahvemmin huomioon toiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessa. Liittymien myynnin tulee jatkua verkon valmistumisen jälkeenkin. Tällä hetkellä liittymän on hankkinut 29% niistä, joille saatavuus on rakennettu.

Kaapelien sijoittamiseen liittyvät mittaukset

Pirkanmaan ELY-keskus on suorittanut tarkastusmittauksia pistokokein. Lopputuloksena havaittiin että 20% kohteista ei löytynyt huomautettavaa. Pieniä poikkeamia havaittiin 40%:ssa ja paljon tai pahoja paikallisia poikkeamia 22%:ssa. Lupaehtoihin verrattuna suuria poikkeamia löytyi 18%:ssa kohteista. Toimijoilta on pyydetty vastinetta poikkeamiin, joiden seurauksena osa poikkeamista poistuu. Mikäli havaitaan luvanvastaisesti sijoitettuja kaapeleita, jotka haittaavat esimerkiksi tienpitoa, voi ELY-keskus tarvittaessa vaatia kaapelien siirtoa.

Katso koko esitys

Nollasta kolmeensataan megaan
Kaisanet Mikko Kurtti

Nopeiden yhteyksien käyttö on selkeästi noussut. Kolme neljästä on jo huippunopeissa yhteyksissä.

Kuituvarauksia "kylmiin" kiinteistöihin ei tehdä eli kuitu vedetään vain niihin kiinteistöihin, joissa se myös aktivoidaan käyttöön. Näin kustannuksia on saatu laskettua merkittävästi, koska passiiviset liittyjät ovat aina riski – raha ei liiku tarpeeksi nopealla aikataululla.

Kokonaispalvelu on todettu merkittävän hyväksi ja rakentaminen sekä palvelutuotanto (operaattori) on eriytetty selkeästi toisistaan.

Katso koko esitys

Fiber to boost economics
Crister Mattson

OECD:n tutkimuksessa on tutkittu kunnallisten verkkoratkaisujen vaikutuksia yhteiskuntaan. Yksi tutkimukseen johtaneista syistä on valokuituverkkoprojektien rahoittamisen vaikeus – kunnalliset virkamiehet eivät tee tarpeellisia budjetointeja ja ulkopuolisia rahoittajia on vaikea löytää.

Verkkostrategian luominen on ensisijaisen tärkeää. Suunnittelutyö lähtee kuituverkon nykytilan kartoittamisesta, jonka pohjalta luodaan tavoitteet. Yhteistyö monen toimijan kanssa tuo parhaat strategiset lopputulokset. Avoimen verkon rakentamiseen löytyy erilaisia malleja. Tärkeintä on saada toimiva yhteys kaikkialle. Euroopassa monilla on tällä hetkellä valokuituyhteys rakennuksiin, mutta ei kaikkiin koteihin. Noin 10% koteihin tulee valokuituyhteys. Jos verkkoyhteyttä ei ole, on hankalaa olla osa yhteiskuntaa. On kyse demokratiasta. Kaikilla tulee olla riittävä yhteys kotoa käsin.

Ruotsissa valokuituverkoston omistajuus on hyvin hajautunut. Suurimman osan omistavat verkko-operaattorit. Jos verkon rakennuttaa kunnallisilla verovaroilla, ollaan turvallisemmilla vesillä, sillä kunnan ei ole tarkoitus tuottaa sijoituksellaan voittoa. Suosituksena on, että projektille perustetaan oma toimielin, eikä jalkauteta sitä jo olemassa oleviin yrityksiin. Verkkoyhteyksien tulee olla julkinen palvelu.

Jos valokuituverkkoja tarkastellaan vain perinteisen ansaintalogiikan mukaan, eivät tulot kohtaa kaikkia kuluja. Tulee kuitenkin huomioida kaikki se hyöty, jota yhteiskunta saa valokuityhteyksien rakentamisesta. Tutkimuksessa on esimerkiksi käynyt ilmi, että jos valokuituyhteyksiä kasvatetaan 10%, syntyy kahdeksan uutta yritystä ja työllisyysaste kohoaa 1,2% 100 000 asukasta kohti. Toimivalla valokuituyhteyksillä on myös ekologisia vaikutuksia etätyöskentelyn lisääntyessä. Erilasia terveydenhuollon ja esimerkiksi vanhustenhuollon palveluita voidaan parantaa erilaisten verkkopohjaisten järjestelmien kautta.

Katso koko esitys

Elisa ja seutuverkot - missä mennään?
Markus Ahokangas, Elisa Oy

Tuotamme palveluita seutuverkoille valokuituun. Olemme Suomen merkittävin operaattori-investoija rahallisesti mitattuna.

Tarjoamme nopeita laajakaistaliittymiä ja uusia palveluita – yrityksille omat kokonaisuudet.

Tarjoamme seutuverkoille täyden palvelun kokonaisuutta räätälöidysti.

Haluamme olla apuna ja tukena jo suunnitteluvaiheessa. Elisa ja Netplaza tehneet kumppanuussopimuksen. Kysy lisää.

Katso koko esitys

Miten tukirahoitusta hankkeille?
Merja Pahkasalo, Mavi

Tukea ei myönnetä ihan kotikiinteistöön saakka. Sadan metrin raja kiinteistöstä on rajana tuelle. Toimintaryhmistä on nyt haettu noin 1,5 miljoonaa. 15 ELYä on tehneet alueelliset kehittämissuunnitelmat ja voidaan sanoa, että laajakaistoihin on panostettu – ne ovat monessa kohtaa keskiössä.

Tukea voi saada yrityksen perustamiseen, kehittämiseen, investointeihin, kylien elinvoimaisuuteen, harrastuksiin ja kv-toiminnan edistämiseen jne. Rahaa yhteensä yli kahdeksan miljardia euroa. Hyvin ja huolellisesti laadittu hakemus sekä hankesuunnitelma on tärkeää. Hakuajat ja tarkemmat kriteerit löytyvät ELY-keskuksien sivuilta.

Katso koko esitys

Hanke-esittely: Kuidut käyttöön
Anniina Merikanto-Vuoti, projektipäällikkö

Kuidut käyttöön -kehittmäishanke toimii Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän hallinnoimana. Tavoitteena on saattaa olemassaolevat valokuituyhteyden hyötykäyttöön. Haasteena on se, että alueen asukkaat eivät osaa käyttää erilaisia sähköisistä palveluista. Hanke tuottaa koulutuksia ja vertaistukea sähköisten palvelujen käyttöön ja sitä myötä saavuttaa enemmän käyttäjiä valokuituyhteyksille. Koulutukset järjestetään ryhmäkoulutuksina eri puolilla toiminta-aluetta ja koulutuksissa hyödynnetään nettikummi-toimintaa.

Luethan lisää oheisesta kattavasta diaesityksestä.

Katso koko esitys

Kyläverkkojen ABC
Seppo Alatörmänen, Kuitua pohjoiseen -hanke

Tarve nopeille yhteyksille, halu tehdä jotain itse ja tahtoa toimia hankemaailmassa. Hankkeen edellytyksenä on yhteisöllisyys ja yhteishenki. Hankkeen alussa kyläläiset on saatava koolle. Kylätiedottajien rooli tarkemman kysynnän selvittämisessä ja hankkeeseen sitouttamisessa on merkittävä. Sitouttaminen jatkuu käytännön työssä.

Luethan lisää oheisesta kattavasta diaesityksestä

Osallistujapalautteiden tulokset

 

 

Seminaari kuvina