Kuntien on herättävä digitalisaatioon – hokkuspokkus-temppua ei ole

Julkaistu: 18.4.2017

Digitalisaatio on sanana kaikkien huulilla. Se on iso osa maakuntauudistusta. Digipalvelujen merkitys on retoriikan tasolla tunnistettu, mutta konkreettinen sisältö, merkitys ja vaikutukset tulevaisuuteen saatavat jäädä hataralle pohjalle.

Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Arolla on vuosien kokemus kuntien kehittämistyöstä sekä teemaan liittyvistä tutkimuksista. Tutkimustyössään hänen keskeisimpiä osaamisalueitaan ovat alue- ja väestönkehitykseen liittyvät erityiskysymykset.

Julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointi on esillä erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa. Kyseessä on kokoluokaltaan itsenäisen Suomen historian suurimpia reformeja.

– Uudistukseen on ladattu valtava määrä toiveita. Valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ohjaavat tätä uudistuslaivaa. Siellä digitalisaation mahdollisuudet on tiedostettu hyvin. Ei ole sellaista strategiaa, jossa ei pyrittäisi tuomaan digitalisaatiota tavoitteena esille, Aro toteaa.

Asukasluku ei määritä digipalvelujen tasoa

Digitalisaatiossa edelläkävijän asemaa eivät määritä kunnan budjetin suuruus tai asukasluku. Kyse on siitä, miten sähköiset palvelut on otettu mukaan kunnan toimintamalleihin ja -kulttuuriin.

Kyse ei ole resursseista tai kunnan koosta. Pienikin kunta on voinut kyetä uudistamaan koko organisaationsa tulevaisuushengessä, ja digi on otettu osaksi arkipäivää, kuvailee Aro.

Aro kannustaa kuntia vertailuanalyysiin. Kunnan tulee tunnistaa edelläkävijät, joissa on kyetty ottamaan käyttöön uudenlaisia palveluja ja joista on kokemusta saatavissa – ja sitten imitoida toimintamalleja omaan kuntaan. Aro kääntää katseensa erityisesti nopeasti kasvavien kuntien, kuten Lempäälän, Pirkkalan tai Kempeleen, suuntaan.

­Resurssien määrä ei lisäänny, yksittäistä taikatemppua ei ole. Maakuntatasolla digitalisaatiosta puhuttaessa toisin suurennuslasin alle erityisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon. He ovat tehneet 5-10 vuotta työtä digitalisaation tavoitteiden eteen, kehuu Aro.

Edelläkävijäkunnat ovat vetovoimaisia

Palvelujen siirtyminen verkkoon muuttaa kuntien perinteistä palvelurakennetta. Rakenteet, jotka perustuvat toimipisteisiin ja aukioloaikoihin, ovat raskaita ylläpitää eivätkä enää parhaalla tavalla palvele kuntalaisia.

Puhuttaessa kuntalaisten tyytyväisyydestä, ollaan hyvin arkisten asioiden äärellä – sote-palvelujen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Palvellakseen kuntalaisia paremmin, kunnan tulee pystyä tarjoamaan vastaus näihin teemoihin myös sähköisesti.

Palvelukoneemme toimii yhä vanhan maailman ehdoilla, jossa mennään määrättyyn paikkaan, määrättyyn aikaan hakemaan palvelua. Kuitenkin tiedetään, että suuri joukko haluaa palvelunsa sähköisesti. Uuden ajattelutavan oppiminen kunnissa on keskeistä, toteaa Aro.

Kunnat, jotka ovat edelläkävijöitä erilaisten sähköisten ja liikkuvien palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa, ovat profiloituneet uudenajan kunniksi. Nämä kunnat ovat edelläkävijöitä ja se näkyy myös mainekuvassa.

Kunta ei voi ajan myötä olla elinvoimainen, ellei se täysimääräisesti hyödynnä digin mahdollisuuksia, summaa Aro.