Kun kuitu tuli viinatehtaalle

Julkaistu: 27.11.2018

Ilvesjoen kylä sijaitsee aivan Etelä-Pohjanmaan reunalla, Kurikan eteläpäässä Kauhajoen ja Karvian rajalla. Ilvesjoelle on rakennettu Leader-tuen avulla valokuituverkko. Kylässä toimii myös eteläpohjalainen viinatehdas Pramia Oy. Valokuitu on tärkeä yritystoiminnan ja elämän toimintaedellytys maaseudulla.

Ilvesjoella on surffattu valonnopeudella jo koko vuosi 2018. Ero entiseen on merkittävä. Pramia Oy:n yrittäjällä Marko Mäkisellä oli oma roolinsa hyvien yhteyksien saamisessa kylään. Mistä kaikki oikein saikaan alkunsa?

– Meillä on Toholammilla tytäryhtiö, joka valmistaa kierrätetyistä PET-muovipulloista erilaisia muovijakeita sekä pakkausvanteita. Toholammilla on ollut valokuituyhteys koko ajan, ja eron yhteyksien välillä huomasi aina Ilvesjoelle palatessa, kertoo Mäkinen.

Kun nopean yhteyden edut huomasi, piti sellainen saada myös kotikylään. Hanke pantiin alulle ja sen edistäjäksi valikoitui kyläyhdistys, jonka toiminnassa myös Mäkinen oli mukana. Kuitua alettiin vetämään kesällä 2017, ja verkko pystyttiin osittain toteuttamaan yhteisrakentamista hyödyntäen.

Mikä muuttui?

Tytäryhtiön johtaminen vaatii säännöllisiä tehdaspalavereita ja johdon katselmuksia sekä tiedon tallentamista tai hakemista palvelimille. Valokuidun myötä omasta serveristä on mahdollista ennen pitkää luopua kokonaan. 

– Kyllä tämän työn tehokkuudessa on nykyään eroa kuin yöllä ja päivällä. Skype-palavereissa ei esimerkiksi aiemmin pystynyt lainkaan jakamaan näyttöä osallistujien kesken, koska yhteys ei tähän riittänyt, Mäkinen kertoo.

Kuituyhteys on vähentänyt myös työmatkustelua. Enää ei ole välttämätöntä lähteä fyysisesti kaikkiin palavereihin, kun tehokas ja katkeilematon verkkoneuvotteluyhteys on käytettävissä. Mäkinen kertoo katsovansa myös paljon webinaareja, joiden toimivuudessa yhteyden nopeudella on väliä.

– Valokuituyhteys säästää aikaa ja tietysti myös ympäristöä, kun matkustus vähenee. Totta kai ensikohtaaminen on edelleen mukava tehdä kasvotusten, mutta jatkossa palaverit onnistuvat sujuvasti etänkin.

Omaan arkeenkin valokuituyhteys on vaikuttanut.

– Verkkosanomalehdet latautuvat nykyään muutamassa sekunnissa, kun adsl-yhteyden aikaan kerkesi rauhassa käydä keittämässä kahvit sillä välin, kun päivälehti latautui laitteelle.

Kylän yhteinen verkko

Ilvesjoen kyläverkko on siitä erityinen, että se on kokonaan kyläyhdistyksen omistama. Ilvesjoen kylä on pitkä ja kapea, joten kuitua jouduttiin vetämään melko paljon. Hanke oli iso, ja siitä suurin osa rahoitettiin Leader-tuella, mutta yhdistys joutui ottamaan myös lainaa. Liittymiä verkkoon tuli kuitenkin noin 60, joten laina on maksettu pois viiden vuoden kuluttua. Sen jälkeen liittymien kuukausimaksuista kertyvillä varoilla voidaan kehittää kylän toimintaa muilla tavoilla.

– Nimenomaan valokuituverkko pitää maaseutua elävänä. Se on sähköverkkoon verrattavissa oleva perusedellytys. On paljon ihmisiä, jotka ovat opiskelleet korkeakoulututkinnot ja asuvat kaupungeissa, mutta haaveissa voi olla paluu kotiseudulle ja ehkä vanhempien maa- tai metsätilan jatkaminen mutta samalla myös kaupunkityöpaikan pitäminen. Nykyään monella alalla on etätyömahdollisuus. Tällaisessa päätöksenteossa on ratkaisevaa, onko siellä kotikylässä valokuituyhteys.